Historia
Partiotoiminnan historia Kyrössä on pitkä ja vaiheikas ja se on alkanut jo kauan ennen Kyrön Kiuruja ja Kokkoja. Kiurujen ja Kokkojen taipaleen katsotaan alkaneen 1950-luvulla.
1918 Kyröön perustetaan ensimmäinen partiopoikalippukunta, Kyrön Partioveikot.
1939 perustettiin Kyrön Kävijät partiopoikalippukunta.
1955 Kyrön Kokot poikalippukunta aloitti toimintansa tammikuussa. Kokot tulee Kalevalasta ja tarkoittaa kokkolintua eli kotkaa. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi rovasti Artturi ”Taatto” Lahtinen. Toiminnanjohtajana oli aluksi lehtori Esko ”Eka” Ervasti. Lippukunta kokoontui Elisenvaaran yhteiskoululla.
1956 Kyrön Kiurut tyttölippukunta aloitti toimintansa. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi rouva Siiri ”Kaima” Mikkonen.
1961 Lippukuntien liput vihittiin. Lippukunnat kokoontuivat edelleen Elisenvaaran koulun tiloissa.
1964 Mäntymaja, yhteinen partiomaja valmistui talkoilla Karinaisten vanhan pappilan taakse.
1970-luvulla poikien Kokkojen toiminta hiipui, mutta tytöt Kiurut jatkoivat keskeytyksettä.
1987 pojat Kokot tulivat uudelleen mukaan toimintaan. Lippukunnasta päätettiin muodostaa ajan mukaisesti yhteislippukunta, Kyrön Kiurut ja Kokot.
1998 partioheraldikko Visa Liippolan suunnittelema uusi lippu vihittiin Kyrön Kiurujen ja Kokkojen käyttöön. Lippukunnan huivimerkissä toistui myös lipun kuvio, keltainen ristikuvio tummansinisellä pohjalla. Kuvio kuvaa Marttilan entisenä hakokappelina toiminutta Karinaisten kuntaa ja sen vaakunassa ollutta havuristiä. Kuvion pystypuun päissä on havut ja poikkipuun päissä poikien partiolilja ja tyttöjen kolmiapila.
2018 Kiurujen ja Kokkojen kolo muutti Kyrön seurakuntakodin ohessa sijaitsevaan Asunto 4:n, kun kunnan ja seurakunnan maanvaihtokauppojen seurauksena talkoilla rakennettu Mäntymaja purettiin.
Kyrön Kiurut ja Kokot katsotaan perustetuksi vuonna 1955, jolloin Kyrön Kokot perustettiin ja josta toiminta on jatkunut katkeamatta.
